Oranssi: suora liikenne / sininen: Facebookin tuoma liikenne eräälle sivustolle. Tiedot 2008–2012.

Pyöritätkö mainostuloilla elävää verkkosivustoa? Haluatko ehkä laajentaa printtijulkaisusi levikkiä viemällä sisältöäsi verkkoon? Ole tarkkana, sillä sosiaalinen media uhkaa hotkaista yleisösi, ellei ole sitä jo tehnyt.

Yllä oleva käyrä kuvaa ihmisten käyttäytymisen muuttumista verkossa. Se kertoo käytännössä, että perinteinen “netissä surffailu” on hiipumassa. Suuri syy surffailun hitaaseen, mutta vääjäämättömästi edenneeseen kuolemaan on sosiaalinen media ja sen tuomat uudet tavat vastaanottaa informaatiota verkosta. Nykyisin surffailun sijaan avataan Facebookin, Twitterin tai yhä useammin myös Google+:n uutisvirta, joka tulvii kontaktiemme lähettämiä linkkejä erilaisille sivustoille.

Kuka siis enää jaksaa surffailla kymmenelle eri sivustolle, kun sosiaaliset verkostomme tarjoilee valtavasti sisältöä jatkuvalla syötöllä? Esimerkiksi oheinen graafi näyttää, että erään yhteisösivuston kävijät ovat alkaneet yhä useammin löytää sivuston sisältöön Facebookin kautta. Facebook aloitti läpilyöntinsä vuonna 2007 ja vihdoin viime vuonna sivusto keräsi enemmän Facebookin lähettämää kävijäliikennettä kuin suoria käyntejä.
(Eli niitä, jotka kirjoittivat osoitteen selaimen osoiteriville.)

Entä mitä tämä kehityskulku merkitsee julkaisijalle? Esimerkiksi sitä, että yksittäisen verkkosivuston asema julkaisukanavana ei ole yhtä vahva kuin ennen. Esimerkiksi mainostajat voivat tavoittaa kohderyhmänsä usein itsekin Facebookin kautta, eivätkä välttämättä tarvitse suurenkaan yksittäisen sivuston vetoapua. Yleisö ei ole enää niinkään sivustoilla, vaan sosiaalisessa mediassa. Kun yhä suurempi osa yleisöstä viettää aikaansa Facebookissa eikä sivustoilla, joutuu julkaisija näkemään ensin vaivaa kääntääkseen liikennevirrat takaisin sivustolleen, ennen kuin voi myydä yleisönsä eteenpäin mainostajille.

Entä mitä Facebook-aikakauden verkkojulkaisijalta vaaditaan?

Verkkojulkaisijan 6 askelta sosiaalisen median uutisvirtoihin

1. Jatka aktiivista sisällöntuotantoa

Tämä vinkki on epäilemättä “älä-hitossa-Sherlock”-osastoa. Jos ei ole sisältöä, ei ole mitään mitä syöttää Facebookin syövereihin.

2. Tee jakamisesta helppoa ja hyvännäköistä

Varmista, että sivustosi sisältöjä voi jakaa tärkeimpiin verkostoihin. Suomessa se tarkoittaa siis Facebookia, Twitteriä ja yhä useammin myös Google+:aa. Kannattaa myös huolehtia, että esimerkiksi jaettaessa Facebook-uutisfeediin päätyvä linkki näyttää hyvältä ja siinä on oikea otsikko, ingressiteksti ja kuva. Näihin voi vaikuttaa lisäämällä sivustosi koodiin Open Graph-tageja, joissa nuo asiat määritellään.

3. Luo omat kosketuspisteet sosiaalisiin medioihin

Sama suomeksi: avaa profiili tärkeimpiin sosiaalisen median sivustoihin. Suomessakin Facebook-sivu on itsestänselvyys ja täysin pakollinen. Lisäksi, kohderyhmästä riippuen, kyseeseen voi tulla myös Twitter-tili ja yhä useammin myös Google+ -yrityssivu.Nimittäin mikäli alkutilanne on se, että suorat vierailut sivustoille vähenevät, ei jakotoiminnoista ole sitä iloa, mikä niistä voisi olla. Usein siis julkaisijan täytyy itse heittää syötti veteen. Sitä varten tarvitaan myös oma onki. Facebook-sivu tai Twitter-tilisi on tärkeä porttisi sosiaaliseen mediaan – sinne heitetty syötti poikii parhaassa tapauksessa kunnon saaliin, kun yleisö innostuu sisällöstäsi.

4. Rakenna yleisösi

Syöttejä on turha heitellä tyhjään koristelampeen. Kalat kannattaa istuttaa ensin.
Uunituore Facebook-sivusto tarvitsee yleisön ja niin mahtavat tiedon lähteet ja brändit ovat harvassa, että niiden Facebook-sivujen yleisömäärä kasvaisi täysin omalla painollaan. Yleisön houkuttelu maksetuilla mainoksilla onkin olennainen osa uuden sivun lanseerausta. Kuten sanottu, ihmiset keskittyvät uutisvirtaansa, eivätkä uusien sivujen etsintään ja sitä mistä he eivät tiedä, sitä eivät myöskään ymmärrä kaivata. Eikä siinä ole mitään kyseenalaista – Facebook-mainoksilla tavoitat helposti oikean joukon esimerkiksi kiinnostuksenkohteiden perusteella.

5. Syötä sisältösi sosiaalisiin verkostoihin

Kun portit someen ovat auki, on aika syöttää sitä sisältöä sivustoltasi esimerkiksi juuri Facebook-sivulle. Parhaimmillaan tuloksena on lumipalloilmiö, jossa sivuasi seuraavan facebookaajan tykkäys poikii sivustollesi kävijän, joka jakaa sisältösi sivustoltasi, joka taas pokii tykkäyksen, joka taas poikii kävijän, joka jakaa…

Syötetäessä sisältöän sosiaalisen median syövereihin on syytä olla tarkkana ja tutkia eri verkostojen nyansseja. Esimerkiksi Twitterissä jaetaan usein viitteitä muiden sisältöihin, joten kannattanee tweetata muutakin kuin linkkejä omalle sivustolle. Facebookissa puolestaan liian tiivis linkitystahti johtaa usein siihen, että seuraajasi ärsyyntyvät ja usea eroaa sivulta. Julkaisujen ajoittamiseen onkin tarjolla useita työkaluja, esimerkiksi HootSuite, jonka ilmaisversiokin kykenee lähetämään linkkejä sivullesi valitsemaasi aikaan.

6. Toista ja testaa

Harva meistä osaa antaa mallivastausta siihen, minkälainen sisältö aiheuttaa tavoitellun lumipalloilmiön. (Mitä viraaliksikin sanotaan.) Hauskan kissavideon tuottamisen sijaan kannattaa kokeilujen ja verkkoanalytiikan tutkimisen kautta selvittää minkälainen sisältö vetoaa juuri omaan kohderyhmääsi ja pyrkiä tekemään sitä lisää.